sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Emännän remonttiputki

Olen ihan raato. Mutta sellaisella oikein hyvällä tavalla.
Mies pakkasi pienimmät mukaansa mummolaan torstaina ja tarjoutui korvaamaton tilaisuus rempata rauhassa tulevaa valtakuntaani :)

Edellisessä päivityksessä oli se lähtötilanne, tässä hieman eri työvaiheita

-Puuhellan maalaus, uskoin suosiolla rintamamiestalojen remppaajia ja käytin maalina Helmi-kalustemaalia. Väri on puolihimmeä ja niinkin mielikuvituksellinen nimi kuin "Musta".





-Katon maalaus. Tämä ei alunperin ollut suunnitelmassa, mutta kun katonrajassa irroittelin sähköjohtoja pinkopahveista, niin huomasin vasta miten likainen katto olikaan. Joten teinityövoima käyttöön, marisematta mun rakkaani maalasi ensimmäisen kierroksen. Maali on muuten sitä samaista kaseiinimaalia (väri: Valkoinen), joka on ollut meillä pojan makkarin hirsiseinän maalauksesta saakka. Purkissa lukee muistaakseni että säilyy 3kk. Tämä maali oli kyllä edelleen täysin virheetöntä ja kelpasi meidän keittiöön oikein hyvin.



-Takaseinän tapetointi. Sanoisinko että aika makee :P
Itse tapetointi oli helppoa mutta sitä edeltävä revenneen pinkopahvin korjaus ja sähköjohtojen irroittelu vei aikaa. Ja hermoja. Jossain vaiheessa jo mietin että pitääkin ihmisen olla niin pöljä, että menee tällaisen pytingin hankkimaan ;)
Mutta tarvitsen synninpäästön..tapetti on non-woven. Perustelin sen sillä että seinä on väliseinä ja sijaitsee tiskialtaan takaisella seinällä. Minä pilasin jo yläkerran keittiön seinän tapetin liian innokkaalla punaviinipullon avaamisella. Siitä tuli punaviini-geysir ja se näkyy haaleassa pastellitapetissa tosi kauniisti.

 





- Välikatsaus. Tapetti nousi seinälle, ja pysyikin siellä, muut alueet vielä maalaamatta. Aikamoisen sotkunkin olen saanut aikaan :D


-Seinät maalattu. Hauska huomio oli, kun avatessani yläkomeron oven, tajusin että väri on aivan se sama vihreä, jolla maalasin tiskipöydän yläpuolelle tulevan kaapin takaseinän :)
Maali oli minulla jemmassa ollut jo pitkään, ostin sen kirppikseltä kahdella eurolla ja purkki sisältää 0,5 litraa "lattiapuumaali Vihreää". Jälleen siis yksi tosi erikoinen värin nimi ;)
Mutta komero jäi nyt myös sisäpuolelta vihreäksi.



-Tähän saakka minä tänään pääsin. Lautalattian esiin ottaminen on joka ikinen kerta yhtä sykähdyttävää.
Raksatelineen purkaminen oli ihan pahin helvetti koko neljän päivän remontissa, mutta sainpa senkin lopulta ulos..




Tähän remontti kuitenkin päättyi, kun vatsaan tulvi valtava kipu. Makasin hetken lattialla ja kävin oksentamassa pihalla. Vatsa turposi ja oli todella kipeä, näin parin tunnin jälkeen vielä aristaa, mutta jään ilmeisesti henkiin kun nyt kykenee jo istumaankin ja poika toi kupposen teetä nenän eteen.

Muut taisteluvammat on muutamia mustelmia, naarmuja, haava peukalossa, naulanreikä kantapäässä, niskat jumissa, oikea hartia tosi kipeä. Henkisesti olen todellakin voiton puolella!

Noniin, sitten siihen tulevaan. Eli mitä tuonne on suunniteltu:

Tiskikaappi on kotoisin Ikeasta, 80cm leveä ja valkeat ovet. Nupit voisi olla näitä ihanuuksia:






Tiskiallas on Ikean 80-senttinen Boholmen:



Roisketilaan tulee metallilevy. En osaa sanoa, tuleeko se olemaan alumiinia, rosteria tai läkkipeltiä. Tiedän sen sitten kun näen eri vaihtoehdot paikanpäällä. Itseasiassa olin yllättynyt siitä, miten edukkaaksi tuo vaihtoehto tulee, hintaa pitäisi olla max. 20e kun sen noutaa alan yritykseltä, eikä keittiökaupasta.


Hana on Ikean Edsvik. Kaksiotehana jakaa mielipiteitä, mutta muistan jo pikkuisena ihastelleeni tämäntyyppisiä hanoja ja miettineeni, että kun mulla on oma talo, niin siellä on tällaiset hanat :)
Edsvikin kylppärihana onkin ollut jemmassa jo yli vuoden, löysin sen Ikean poistonurkasta parillakympillä.



Tiskikaapin oikealle puolelle tulee meidän tiskikone (valkoinen) ja sen päälle taiotaan jostain (puuseppä?) todella paksu puulevy (60x60) joka vain vahataan ja sitä käytetään leikkuulaudan tavoin.
Muuta ei tuolle seinälle mahdukkaan. Puuhella vie melkoisen siivun seinästä ja sen sekä tiskikaapin väliin on jäätävä 50cm väliin paloturvallisuuden vuoksi.

Seinälle tulee se kaappi, jonka kuva onkin jo ylempänä, sekä kaksi avohyllyä mustilla metallikannattimilla. Mutta en yhtään kyllä nyt osaa päättää, olisiko ne hyllyt valkoiset, mustat vai vihreät :/

Selän taakse tulee hella. Tuo typerä ja tylsä valkoinen hella, joka kuvissakin pyörii orpona keskellä lattiaa. Mutta siihen on nyt varaa, toivottavasti tulevaisuudessa jotain muuta.
Hellan taakse tulee sitä samaa metallilevyä kuin tiskialtaan taakse. Ja meillä onkin jo valmiina appivanhempien taloprojektista yli jäänyt metallinen liesituuletin.

Jos nyt seisoisit siinä hellan edessä, vasemmalla puolellasi olisi uloskäynti, oikealla puolella aukko, josta purettiin seinä.

Jääkaappi on tavan jenkkikaappi, vielä mä sen retrokaapin jostain bongaan ;) Retrokaapin väri olisi ehdottomasti valkoinen tai jos oikein revitellään, niin kerma.
Puolisen vuotta pohdiskelin yhden aidon retrokaapin ostoa, se olisi ollut muhkea, valkoinen, täydellinen..mutta se ikä mietitytti. Lopulta sain selville, että tuon vuosikymmenen jääkaapit kuluttaa vähemmän sähköä (freonin vuoksi??) kuin monet nykykaapit, joten marssin sitä ostamaan. Ja se olikin sitten mennyt pari viikkoa aiemmin kaupaksi :(
Tuo oli niitä hetkiä kun sapetti ihan oikeasti oma pihiys. Saakeli, se olisi ollut yksi satanen ja mulla olisi ollut maailman makein jääkaappi..

Saareke, se rakentuu meidän vintissä piilotelleesta vanhasta, ehkä 60-lukulaisesta keittiökaapista. Olen sen siellä hämyisässä nähnyt kyllä, mutten yhtään tajunnut että kaapissa on kokopuiset ovet ja kokonaisuudessaan varsin kivannäköinen, riittävän mutkaton kaappi.  Nykyisellään kaappi on valkea ja ovet on haaleankeltaiset.
Värit: Musta ja/tai valkoinen.


Loput onkin sitten aukon toisella puolen ruokasalin puolella, appivanhemmat toivatkin tänään tulevan ruokapöydän. Pöytä on tehty 1800-luvulla ja on reilu 3m pitkä. Päällä on halkeillut punaruskea öljymaali, joten se vaatii vähän hellää huolenpitoa ennenkuin sitä päästää käyttämään.
Muuten sinne tulee valkoinen astiakaappi, joka on myös mieheni kotoa peräisin. Ikää en osaa sanoa, mutta ovilasit on vedettyä lasia, joten ei sekään ole ihan lähiaikoina rakennettu :)

Onneksi keittiössä on kaksi tilavaa komeroa (+eteisessä kolmas jos tarvetta on), joten saadaan varmasti kaikki mahtumaan hienosti!

Semmoinen suunnitelma, enää vain ("vain"..) se lattioiden maalaus.

Olokin alkaa olemaan suht normaali, vatsa ei ole enää ollenkaan niin kipeä kun sai kulhollisen minttujäätelöä. Huomenna töihin.

15 kommenttia:

  1. Loistavaa puuhakkuutta! Suloinen puuliesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Jännä, miten tuo puuhella näyttääkin paljon pienemmältä ja sirommalta mustana kuin ruskeana.

      Poista
  2. Kyllä olet ollut reipas! Ja toivottavasti vointi kohenee.

    Mä maalasin suvilalla puuhellan Betoluxilla (tai Permolla).

    Onko teillä lautalattian päällä suoraan muovimatto? Vai tulkitsinko kuvaa väärin? Meillä on helvetilliset lastulevyt ja muovimatto niihin liimattuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vointi onkin jo aivan normaali :)
      Mitenhän en tullut edes ajatelleeksi lattiamaalia..se olisi varmasti ollut yksi hyvä vaihtoehto. Tosin lattiamaalia ei taida saada niin pientä purkkia kuin kalustemaalia. Hellaan meni siis 0,25l purkista 2/3, kun maalattavaa oli vain etuosa ja toinen kylki.

      Muovimaton alla on kuin onkin lattiaan pienillä nauloilla naulattu lastulevy, johon on liimattu muovimatto.
      Näin on siis ollut molemmissa keittiöissä. Muissa muovitetuissa lattioissa on muovimaton alla lattiaan naulattu huopa ja sehän se vasta helvetillinen poistettava onkin :D
      Meinaan ne huopanaulat on isoja nauloja ja huopa on osittain niin jämähtänyt lautalattiaan että siihen ei auta kuin pitkä ja harras hinkuttaminen metallilastalla/siklillä.
      Lastulevyn etu on siinä, että kun saat sen irti, niin se on tosiaan irti ja suurin osa nauloista tulee levyn mukana ylös, joten ei tarvitse kuluttaa aikaa naulojen irrotteluun ja huovan siklaamiseen.
      Lastulevyn huono puoli on siinä, että isot levyt voi olla vähän vaikeessa irroittaa ja olet täynnä pieniä reikiä ennenkuin saat sen levyn kokonaan irti ja kannettua ulos ;)

      Poista
  3. Hienosti etenee ja hyvältä näyttää!

    VastaaPoista
  4. Hei! Millä keinoin sait luukut säihkymään? Meidän luukuissa on jos jonkinmoista töhnää ja valumaa joiden kimppuun pitäisi käydä.

    Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, jos nyt ihan rehellinen olen, niin ei ne ihan noin puhtaat ole kuin kuvassa näyttää ;)
      Mutta iso osa pikkutöhnästä irtosi kyllä nätisti ihan ikkunanpesunesteellä, se kun poistaa mukavasti rasvaa.

      Mietin pesua maalinpesuaineella, mutten kuitenkaan uskaltanut. Se kun karhentaa maalipintaa, niin en tiedä miten tuollainen pinta reagoi. Samoin epäilin että taikasieni voisi himmentää kiiltoa.

      Poista
  5. Oooh, miten upeaa! Tuo puuhella on ihan järjettömän hieno!

    Meillä on ollut Smegin retrojääkaappi. kaipaan sitä vieläkin, mutta täytyy myöntää, että silloisessa kaupunkikeittiössä se oli hieman liikaa tilaa vievä ja sinne ei mahtunut yhtä paljon tavaraa kuin tavallisiin jääkaappeihin mahtuu. Ihana se silti oli. Tuonne talolle sellainen kävisi, kun tilaa tuvassa on n. 40m2, mutta olemme kallistuneet laatikkojääkaappien kannalle.

    Tuosta projektistasi tulee upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, täältä on kadonnut mun oma kommenttini :)
      Mutta siis kiitos vinkistä, pitääkin perehtyä vähän noihin tilavuuksiin sillä meidän jääkaappiin pitäisi mahtua myös jonkinverran tavaraa..

      Poista
  6. Vanhan talon remontointinnassa on kyllä urakkaa. Niin tuttua puuhaa tuo vanhojen lattialautojen esille kaivaminen. Meillä taisi olla enimmillään 7 kerrosta tavaraa päällä. Tuvan lattiassa oli lisäksi joku kalkkimaali joka sai mustan koiran valkoiseksi ja lähti vain juuriharjalla . 7tuntia hinkkaamalla irti. Oli se sen arvoista mutta voi että oli kädet kipeet.

    Katselin edellisen postauksesi kuvia ja meillä taitaa olla vähän samanlainen maku keittiönsuhteen. Hieno siis varmasti tulee.

    http://piparkakkutalossa.blogspot.fi/2013/08/keittio.html?m=1

    VastaaPoista
  7. P.s Meillä keittiössä tuo sama hana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävinkin jo kommentoimassa blogiisi, kivannäköinen keittiö teillä :)
      Ja juu, työtä riittää mutta se valmistuminen on todella palkitsevaa!

      Poista
    2. Kiitos. Se ominkäsin tekemisessä on parasta että vaikka hikivirtaa ja lihaksia särkee niin näkee mitä tekee, lopputulosta osaa arvostaa ja voi todellakin huokaista ja olla tyytyväinen kun on valmista.
      Innolla odotan teidän keittiön valmistumista ja jään seurailemaan. Toivottavasti ei kestä ihan yhtä kauan kuin meillä.
      Vaikka vanhassa talossa ei kyllä tule ikinä täysin valmista...

      Poista
  8. Meilläkin alkoi vanhan talon remontti muutama kuukausi sitten, ja täytyy sanoa että se on vaatinut valtavasti sitkeyttä! Keittiö on meillä viellä työn alla, osittain siksi että siitä pitää tulla täydellinen. Rakastuin ideaasi käyttää vanhaa keittiökaappia saarekkeena. Odottelen täällä maltamattomana että saan nähdä siitä kuvaa! ;)

    VastaaPoista