Emännän remonttiputki

Olen ihan raato. Mutta sellaisella oikein hyvällä tavalla.
Mies pakkasi pienimmät mukaansa mummolaan torstaina ja tarjoutui korvaamaton tilaisuus rempata rauhassa tulevaa valtakuntaani :)

Edellisessä päivityksessä oli se lähtötilanne, tässä hieman eri työvaiheita

-Puuhellan maalaus, uskoin suosiolla rintamamiestalojen remppaajia ja käytin maalina Helmi-kalustemaalia. Väri on puolihimmeä ja niinkin mielikuvituksellinen nimi kuin "Musta".

-Katon maalaus. Tämä ei alunperin ollut suunnitelmassa, mutta kun katonrajassa irroittelin sähköjohtoja pinkopahveista, niin huomasin vasta miten likainen katto olikaan. Joten teinityövoima käyttöön, marisematta mun rakkaani maalasi ensimmäisen kierroksen. Maali on muuten sitä samaista kaseiinimaalia (väri: Valkoinen), joka on ollut meillä pojan makkarin hirsiseinän maalauksesta saakka. Purkissa lukee muistaakseni että säilyy 3kk. Tämä maali oli kyllä edelleen täysin virheetöntä ja kelpasi meidän keittiöön oikein hyvin.

-Takaseinän tapetointi. Sanoisinko että aika makee :P
Itse tapetointi oli helppoa mutta sitä edeltävä revenneen pinkopahvin korjaus ja sähköjohtojen irroittelu vei aikaa. Ja hermoja. Jossain vaiheessa jo mietin että pitääkin ihmisen olla niin pöljä, että menee tällaisen pytingin hankkimaan ;)
Mutta tarvitsen synninpäästön..tapetti on non-woven. Perustelin sen sillä että seinä on väliseinä ja sijaitsee tiskialtaan takaisella seinällä. Minä pilasin jo yläkerran keittiön seinän tapetin liian innokkaalla punaviinipullon avaamisella. Siitä tuli punaviini-geysir ja se näkyy haaleassa pastellitapetissa tosi kauniisti.

 

- Välikatsaus. Tapetti nousi seinälle, ja pysyikin siellä, muut alueet vielä maalaamatta. Aikamoisen sotkunkin olen saanut aikaan :D

-Seinät maalattu. Hauska huomio oli, kun avatessani yläkomeron oven, tajusin että väri on aivan se sama vihreä, jolla maalasin tiskipöydän yläpuolelle tulevan kaapin takaseinän :)

Maali oli minulla jemmassa ollut jo pitkään, ostin sen kirppikseltä kahdella eurolla ja purkki sisältää 0,5 litraa "lattiapuumaali Vihreää". Jälleen siis yksi tosi erikoinen värin nimi ;)
Mutta komero jäi nyt myös sisäpuolelta vihreäksi.

-Tähän saakka minä tänään pääsin. Lautalattian esiin ottaminen on joka ikinen kerta yhtä sykähdyttävää.
Raksatelineen purkaminen oli ihan pahin helvetti koko neljän päivän remontissa, mutta sainpa senkin lopulta ulos..

Tähän remontti kuitenkin päättyi, kun vatsaan tulvi valtava kipu. Makasin hetken lattialla ja kävin oksentamassa pihalla. Vatsa turposi ja oli todella kipeä, näin parin tunnin jälkeen vielä aristaa, mutta jään ilmeisesti henkiin kun nyt kykenee jo istumaankin ja poika toi kupposen teetä nenän eteen.

Muut taisteluvammat on muutamia mustelmia, naarmuja, haava peukalossa, naulanreikä kantapäässä, niskat jumissa, oikea hartia tosi kipeä. Henkisesti olen todellakin voiton puolella!

Noniin, sitten siihen tulevaan. Eli mitä tuonne on suunniteltu:

Tiskikaappi on kotoisin Ikeasta, 80cm leveä ja valkeat ovet. Nupit voisi olla näitä ihanuuksia:

Tiskiallas on Ikean 80-senttinen Boholmen:

Roisketilaan tulee metallilevy. En osaa sanoa, tuleeko se olemaan alumiinia, rosteria tai läkkipeltiä. Tiedän sen sitten kun näen eri vaihtoehdot paikanpäällä. Itseasiassa olin yllättynyt siitä, miten edukkaaksi tuo vaihtoehto tulee, hintaa pitäisi olla max. 20e kun sen noutaa alan yritykseltä, eikä keittiökaupasta.

Hana on Ikean Edsvik. Kaksiotehana jakaa mielipiteitä, mutta muistan jo pikkuisena ihastelleeni tämäntyyppisiä hanoja ja miettineeni, että kun mulla on oma talo, niin siellä on tällaiset hanat :)
Edsvikin kylppärihana onkin ollut jemmassa jo yli vuoden, löysin sen Ikean poistonurkasta parillakympillä.

Tiskikaapin oikealle puolelle tulee meidän tiskikone (valkoinen) ja sen päälle taiotaan jostain (puuseppä?) todella paksu puulevy (60x60) joka vain vahataan ja sitä käytetään leikkuulaudan tavoin.
Muuta ei tuolle seinälle mahdukkaan. Puuhella vie melkoisen siivun seinästä ja sen sekä tiskikaapin väliin on jäätävä 50cm väliin paloturvallisuuden vuoksi.

Seinälle tulee se kaappi, jonka kuva onkin jo ylempänä, sekä kaksi avohyllyä mustilla metallikannattimilla. Mutta en yhtään kyllä nyt osaa päättää, olisiko ne hyllyt valkoiset, mustat vai vihreät :/

Selän taakse tulee hella. Tuo typerä ja tylsä valkoinen hella, joka kuvissakin pyörii orpona keskellä lattiaa. Mutta siihen on nyt varaa, toivottavasti tulevaisuudessa jotain muuta.
Hellan taakse tulee sitä samaa metallilevyä kuin tiskialtaan taakse. Ja meillä onkin jo valmiina appivanhempien taloprojektista yli jäänyt metallinen liesituuletin.

Jos nyt seisoisit siinä hellan edessä, vasemmalla puolellasi olisi uloskäynti, oikealla puolella aukko, josta purettiin seinä.

Jääkaappi on tavan jenkkikaappi, vielä mä sen retrokaapin jostain bongaan ;) Retrokaapin väri olisi ehdottomasti valkoinen tai jos oikein revitellään, niin kerma.
Puolisen vuotta pohdiskelin yhden aidon retrokaapin ostoa, se olisi ollut muhkea, valkoinen, täydellinen..mutta se ikä mietitytti. Lopulta sain selville, että tuon vuosikymmenen jääkaapit kuluttaa vähemmän sähköä (freonin vuoksi??) kuin monet nykykaapit, joten marssin sitä ostamaan. Ja se olikin sitten mennyt pari viikkoa aiemmin kaupaksi :(
Tuo oli niitä hetkiä kun sapetti ihan oikeasti oma pihiys. Saakeli, se olisi ollut yksi satanen ja mulla olisi ollut maailman makein jääkaappi..

Saareke, se rakentuu meidän vintissä piilotelleesta vanhasta, ehkä 60-lukulaisesta keittiökaapista. Olen sen siellä hämyisässä nähnyt kyllä, mutten yhtään tajunnut että kaapissa on kokopuiset ovet ja kokonaisuudessaan varsin kivannäköinen, riittävän mutkaton kaappi.  Nykyisellään kaappi on valkea ja ovet on haaleankeltaiset.
Värit: Musta ja/tai valkoinen.

Loput onkin sitten aukon toisella puolen ruokasalin puolella, appivanhemmat toivatkin tänään tulevan ruokapöydän. Pöytä on tehty 1800-luvulla ja on reilu 3m pitkä. Päällä on halkeillut punaruskea öljymaali, joten se vaatii vähän hellää huolenpitoa ennenkuin sitä päästää käyttämään.
Muuten sinne tulee valkoinen astiakaappi, joka on myös mieheni kotoa peräisin. Ikää en osaa sanoa, mutta ovilasit on vedettyä lasia, joten ei sekään ole ihan lähiaikoina rakennettu :)

Onneksi keittiössä on kaksi tilavaa komeroa (+eteisessä kolmas jos tarvetta on), joten saadaan varmasti kaikki mahtumaan hienosti!

Semmoinen suunnitelma, enää vain ("vain"..) se lattioiden maalaus.

Olokin alkaa olemaan suht normaali, vatsa ei ole enää ollenkaan niin kipeä kun sai kulhollisen minttujäätelöä. Huomenna töihin.

Elämään unohtunut

Jos nyt jotain hihkaisen, niin kaikuukohan täällä tyhjyyttään? Huhuu kaverit, oletteko te siellä vielä?

Raskasta talvea seurasi vielä raskaampi kevät. Joskus vastoinkäymisiä kasaantuu paljon samalle ajanjaksolle, mutta epäilemättä nyt on ollut minunkin mittakaavallani vaikea vuosi. 

Voisin kuvailla tilannetta erään ystäväni sanoin, "täytyy taistella että jaksaa edes hengittää".
Siltä minustakin on tuntunut, mihinkään muuhun ei ole ollut voimia. 
Pelkäsin kesälomalle jäämistä, koska ajattelin että jos joudun pysähtymään ja miettimään, romahdan täysin. Onneksi niin ei käynyt, vaan olen löytänyt jälleen jalkani ja ne tuntuvat jo kantavan. Loman viimeistä viikkoa viedään.

Lomalla on oltu oikeasti lomalla, ei suunnitelmia, ei vöyhötystä, ei vaatimuksia. On valvottu yön pikkutunneilla, nukuttu myöhään, ajeltu kaikki maakunnan pikkutiet läpi ja ihasteltu maaseudun kauneutta. Autiotalot on aina vetäneet mua puoleensa, niitä riittää..

Jotain pientä on kyllä asemankin kimpussa hommailtu, nimittäin alakerran keittiö (tuleva pääkeittiö) on työn alla. Mun sieluni silmin siellä on tietysti jo valmista ;)

 

Ruokasalissa on Rantakukka-niminen tapetti joka on Pihlgren&Ritolan mallistossa edelleen. Aiemmat asukit ovat siihen nakutelleet tuhannen reikää, mutta me mahdamme elää sen asian kanssa. 

Muovimaton alla on lautalattia, joka maalataan mahdollisimman samalla sävyllä kuin se on joskus ollutkin. Väri on sama kuin eteisessä, joka sijoittuu ruokasalin viereen.

Seinät ovat joskus olleet huikean kirkkaanpunaiset, väri löytyi kun poistin (riehuin) seinästä kaapin irti.  Joku on niistä saanut tarpeekseen ja maalannut seinät, harmi että oli mennyt samalla pensselöimään puuhellaa ympäröivät kaakelitkin.
Tuohon helakanpunaiseen väriin en taida kuitenkaan haluta palauttaa keittiötä, en usko että henkilökohtaisesti voisin elää tuon värisen keittiön kanssa..

Tuo seinä josta lohkaisimme nyt palan pois, oli kevyt lautaseinä, jonka välissä oli tervapaperia, sekä jotain kiviainesta(!) ylhäältä alas saakka.
Mies teki melkoisen urakan sitä siivotessa.

Kiveä oli kolmea sorttia.
Iso köntti oli kuin hurjan kuumuuden sulattamaa ja jäähtynyttä kivimassaa, pienin oli jotain tavan soraa ja keskikokoinen musta kivi oli kauniin kiiltävä ja liuskemainen, ihan kuin hiiltä muttei sillä voinut mitään piirtää.

Olen ymmälläni, kaikkea ne onkin keksineet seiniin laittaa, liekö joku palosulku?

Toivottavasti hiljaisuudestani huolimatta jaksatte pysytellä mukana, luvassa tämän keittiön uudelleensyntyminen, puuhellan maalamista, muutto yläkerrasta alas..sen enempää en listalleni suostu nyt ottamaan :) 

Loppuun muutamia kuvia, jotka on ihan selkeästi MUN keittiö. Ei punaisia seiniä.