tiistai 31. joulukuuta 2013

Hetki vain..tervetuloa 2014!


Olen ollut viime ajat ihan hissukseen blogin puolella, kun elämä on taas vienyt mennessään ja päivät kiitää sellaista tahtia ettei perässä meinaa pysyä :)

Käväisimme miehen kanssa kahden muutaman päivän reissulla Virossa, muutoin asemalla arki rullaati rullaa ja kotona on välillä hyvä ihan vaan olla.

Tämä vuosi oli haastava, enkä odota ensi vuodesta yhtään sen helpompaa, mutta kun perusta on kunnossa, niin rakenteita passaa yrittää huojuttaa ;)



Vuoden viimoinen pläjäys (ihan aikuisten oikealla kameralla):
Asemabongausta: Paldiski




Asemabongasta: Haapsalu









KIITOS TÄSTÄ VUODESTA ERITYISESTI TEILLE ja toivon mukaan ensi vuonna keksitään taas paljon jutusteltavaa!






keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Tiskikaapin kaunistaja

En lakkaa ihastelemasta meidän uusia huoneita, löydän itseni aina istuksimasta ja katselemasta ympärilleni hymy suupielissä.
Erityisesti mun katseen nappaa keittiön tiskikaapin taustalevy. Rakastan sen patinaa, ruosteinen teräspinta sopii rautatiekotiin kuin nakutettu..





Kyseessä on kympillä metallipajalta ostettu kylmävalssattu teräslevy, josta on pesty pois konerasva. Levyä kasteltiin pari kertaa päivässä kahden viikon ajan ja lopuksi vielä silaus suolavettä. Lopuksi se liimattiin jollain überliimalla laatan päälle.
Valtavan kaunis, ja osattiin ihan ite.

torstai 21. marraskuuta 2013

Prinsessan valtakunta



15-vuotias tytär sai yläkerrasta itselleen entisen olo-/makuu-/lastenhuoneena toimineen huoneen, jossa on noin 30 m2 tilaa. Siinä riittää prinsessalla lääniä viskellä vaatteita lattialle :)


Tytön seinällä olevasta kollaasista tykkäsin kovasti, siinä olevat kuvat, taulut, julisteet ja esineet ovat karttuneet vuosien mittaan.

Punainen tuoli on Hetekan valmistama parturituoli (50-luku?)


Toi karvakorva muuten täyttää kohtapuoliin jo kaksi vuotta. Aivan pentu luonteeltaan Roomeo vielä on, tosin itsevarmuutta tuntuu kertyneen koska ei enää ole syömässä ihan jokaista vierasta.







maanantai 18. marraskuuta 2013

Köökki valmiina




Minulla oli tänään kunnia kestitä Ilonaa ja Hannea, minua haastateltiin ja talokaunotarta kuvattiin :)
Kiitos!

Melkoinen remonttiruljanssi on nyt takana ja alakerran asunto on valmis. Ja minusta keittiöstä tuli i-h-a-n-a. Pieni mutta sielukas.

Minun oli pakko kuvata nurkat läpi (köpöisellä kännykameralla kylläkin), ennenkuin meidän hyeenalauma kotiutuu koulusta ja päivähoidosta. Harvemmin koti näyttää ihan näin siistiltä, mutta mulle kelpaisi.
















Työhuoneessamme on myös pienten leikkitilat, vanha Molotovin cocktail-arkku piilottaa melkoisen määrän roinaa ;) 






Makkarimme majoittaa neljä henkeä. Älkää antako pienten sänkyjen huijata, ne on lähinnä rekvisiittaa sillä aina ne huligaanit tulevat kainaloon nukkumaan ja tunkemaan pyllyä tyynylle.




Odotussalissa katsellaan töllöä. Mutta kartta on paljon kivempi kuvata kuin taulutv...






Minä en haaveile remonteista vähään aikaan, vaan maadun sohvannurkkaan punaviinilasin kanssa kunhan ensin nukun päiväunet.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Oi marraskuuuuu


Puuh, alkaa olemaan aikamoinen vauhtisokeus päällä. Niin paljon tehty ja niin paljon vielä tekemättä. Töihin, remppaamaan, nukkumaan, töihin, remppaamaan, nukkumaan. 
Marrasyönä söimme sentään matopurilaisia ja silmämuffinsseja kynttilänvalossa.Kotimme kuvataan sisustuslehteen parin viikon kuluttua, pitäisi hankkia aamukampa jotta tajuaisi miten aika lentää :)


In the mean time...koti näyttää aikamoiselta hävitykseltä:





Salin seinät saavat tapettia pintaan



MUOKS: Onneksi naisella on oikeus muuttaa mieltään. Tänään (7.11) lähti jo keittiön seinäkaappi ja -hyllyt vaihtoon :D

maanantai 21. lokakuuta 2013

Hei, me muutettiin!

Yläkerrasta alakertaan :)

Keittiö on alhaalla vieläkin kesken, mutta muuten alkaa näyttää hyvältä ja mikä ihan kuningasta: ei enää nukkumista olkkarin nurkassa!

Picture or didn't happen? Jos vähän vilautan..



Illalla me möllöteltiin tuossa pikkumiehet kainalossa ja 3v tuumi, että tästä on kiva katsella tähtiä <3

Makkarin lattiaan jäi nyt vielä muovimatto, se oli liimattu betonilaattaan kiinni (osa talosta on hiekkatäyttölaatalla) ja tuumin, että ihan kaikkea ei tarvitse tänä vuonna toimittaa valmiiksi saakka.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Maanisremontiivinen


Nykyisin aina jossain on maalia, siis siellä minne sitä ei kuuluisi. Jos ei ole jäänyt sormiin tai ihoon kiinni, niin sitten sitä on tukassa.

Koitan käyttää pieniäkin hetkiä hyödyksi että saa taas tätä projektia eteenpäin.Kun käyn alakerrassa, sutaisen pienen pätkän listaa pensselillä ja kannan jonkin kalusteen alakerran salin läjästä samalla vauhdilla yläkertaan vinttiin parempaan jemmaan. Tarkoittaa siis sitä, että myös vaatteisiin jää muistoja.

Ruokailuhuone keittiön kyljessä alkaa näyttää siltä kuin pitääkin. Kaipailee enää kalusteita, verhotankoja, lamput ja sellaista. Mutta pohja sille kaikelle on nyt tehty :)

Viereinen huone on seuraava. Onko se nyt sitten jonkinmoinen salonki..
Työhuoneeksi se meille tulee ja ipanoiden leikkihuoneeksi. Ja sitten makkari. Kunhan teiniä näkyisi sen verran kotona, että saataisi häädettyä hänet sieltä pois ;)

Keittiö on surkeasti vielä kesken...mies ei ole ehtinyt putkihommiin ja loppua muovimattoa vaneereineen ei saa poistettua ilman että tunkilla nostamme puuhellan kahdelta sivulta ilmaan. Kunhan ne on tehty, niin kaikki sujuu sen jälkeen kuin vettä vaan? Sanokaa nyt kyllä, mun mieliksi?

Oliko tässä riittävästi hommaa kuudelle viidelle seuraavalle viikolle? Onneksi mulla on maaninen vaihde silmässä ;)

Pakollinen kuvapläjäys loppuun, mukana myös yks helkkarin rakennustikashärdelli, joka saa mut itkupotkuraivarien partaalle joka kerta kun niitä täytyy johonkin suuntaan alkaa vääntämään:


 


sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Perhosia laatikossa ja vähän vatsassakin










Viikonloppu on todella syksyinen, lehdet sataa puista alas ja maa on keltaoranssi. 
Mietin juuri että ensi viikonloppuna taitaa minulla olla treffit haravan ja herra Baileysin kanssa ;)









Eilen tulin penkoneeksi viimeisenkin roinalaatikon, joka viime viikonlopun kouluhuutokaupasta tarttui mukaan. Laatikosta paljastuikin aika miellyttävä yllätys:



Pienissä nahkaisissa vitriinirasioissa asuvat kauniit perhoset löytävät varmasti paikan pikkuhiljaa valmistuvasta alakerrasta. En vaan millään malttaisi odottaa, iltaisin ei meinaa tulla uni silmään kun sisustan alakertaa kuumeisesti mielessäni :)
Samaan aikaan yläkerta alkaa näyttämään aina vain enemmän räjähtäneeltä, kun ei enää innosta laittaa täällä nurkkia nätiksi. Tämähän jää meidän teinien valtakunnaksi, tuskin menee päivääkään kun täällä on täysi kaaos päällä kun vanhemmat muuttaa alakertaan..

Lempivalaisimeni löysi uuden paikkansa

Patterit saivat ylleen alkuperäiset värinsä.
Ja taas lattianmaalausta..


Hauska yhteensattuma oli kun mietin uskallanko maalata patterit oksidinvihreiksi kunnes huomasin valkoisen maalin alta pilkottavan juuri tämän sävyisen maalikerroksen. Helpotti päätöstä kummasti :)

Ikäväkseni sain huomata että ei lattiamaalin sävy ollut samaa mitä se viimeksi oli. Tämä alkaa olemaan toistuva kuvio käyttämämme rautakaupan maalinsekoituksen kanssa. 
Käytin maalin kuitenkin lattian ensimmäiseen kerrokseen ja haen toisen purkin tummentaakseni sävyä oikeaan asteeseen. Ja sitten taas maalataan! (Jaa miten niin alkaa jo kyllästyttämään..mut hei, näiden huoneiden jälkeen enää parisataa neliötä jäljellä! Ehkei kuitenkaan enää tänä vuonna, en edes ajattele lattiaremppaa ennen ensi kesää.)

Ai niin, jaan kanssanne pienen vinkin: Vaikket maalaisikaan itseäsi nurkkaan, niin älä unohda kännykkääsi maalatun huoneen ikkunalaudalle. Se harmittaa ihan kummasti, etenkin kun odotat puhelua.