Vespuolen huutokauppa

 

Isäni kotipitäjällä huutokaupattiin koulun irtaimisto ja ilman muuta minäkin olin siellä pojan kanssa tiirailemassa, jos löytäisimme vanhoja koulutuoleja, karttoja, opetustauluja yms.

Tiloissa oli tänään melko surullinen tunnelma, kun kävimme vielä noukkimassa tavaroita. Kyläkoulujen lakkauttaminen riipii aikalailla, mielestäni tämänhetkinen tahtotila laittaa satoja lapsia samaan kouluun pitkine matkoineen on jotain aivan järjetöntä.

Tästä koulusta tulee toivon mukaan jollekulle onnekkaalle koti (ja jos tämä joku joskus lukee tätä, niin pikku vinkkinä: piilotin sinulle aarteen yhden luokkahuoneen seinähyllylle ;) ).
Vespuolen koulu on minun lapsuuden haaveeni kodiksi, mutta ihan helpolla en enää ikiomasta rautatieasemastani luopuisi :)

Kävi sitten meille kahdelle hamsterille niin, että mukaan tarttui karttoja, opetustauluja, kemian välineitä, kirjoja, opettajan pöytiä, tuoleja.....

Kaikkea en itse pidä, vaan osa menee kiertoon. 
Mitäpä minä tällä kaikella, mutta kuten Sulo Vilenkin totesi: "Sain niin halavalla". 

Kaatopaikkadyykkausta!

Tänään meni taas kuorma kaatopaikalle, ja pitihän mun lähteä miehen mukaan.
Laatuaikaa kai tämäkin, perheellisen on otettava ne hetket siipan kanssa ihan mistä suinkin vaan voi :D

Eikä ollut ihan turha reissu tämäkään..mukaan tarttui jo sen verran tavaraa, että onneksi oli se peräkärry.

Mut hei, pidemmittä puheitta, esittelen teille ylpeänä dyykkauksen tuloksen!

Talonpoikaispenkki, sinkkiämpäri, iso pärekori,
posliinikuppeja ja kolme erilaista puulaatikkoa

Valio!!!

Myyn talonpoikaispenkin samantien pois, otan siitä suurinpiirtein vaivanpalkan hintaa. Meillä ei vain ole sille käyttöä ja en halua oikeasti alkaa työntämään joka nurkkaan säilytettäviä kalusteita. Osta siis kotiisi ihka-aito rescue-penkki ;)

Penkki on valmis istumiseen, on kuiva eikä ole edes likainen, todella ihastuttavalla tavalla "shabby" ja sopii moneen kotiin.
Mikäli olet kiinnostunut, laita meiliä sennakatana (miukumauku) gmail.com. 

(MYYTY)
 
 Minä luulen, että kaatopaikalla tullaan näkemään minua enempikin....

Tuoliprojekteja..ja projekteja muutenkin

Tyylini on alkanut auttamattomasti mennä aina vain teollisempaan ja karumpaan suuntaan, kaukana on ne päivät jolloin olen sisustanut maalaisromantiikalla..

Kävin viime viikolla vierailemassa Valkoisen puutalokodin Ilonan luona, tarkoituksena noukkia mukaani kaksi työjakkaraa.
Nämä jakkarat kaikessa yksinkertaisuudessaan siis kutsuivat minua ihan  liian vastustamattomalla tavalla, ja kutakuinkin taskurahalla ne mukaani sain.

Pientä projektia noissa heti näin, mutta sehän on siis vain plussaa eikä mitenkään miinusta.
Ilona houkutteli minut myös yhteiseen projektiin loppusyksynä, kerrotaan siitä sitten lisää kun sen aika on ;)

Nämä tyypit saivat kaverin seuraavana päivänä, kun kävimme siipan kanssa viemässä raksajätettä kaatikselle. Kannoin siis jotain ihan oikeasti kotiin kaatopaikalta! :D

Tällä oli jalka poikki ja viilutettu pinta täysin rikki. Päällimmäinen viilu irtosi kuitenkin helpolla ja kyllähän tekin jo näette sen saman potentiaalin tässä tuolissa kun minäkin, eikö vaan? 

Koska jalka oli poikki, lainasin uuden jalan tuoliin toisesta jakkarasta. Vaihdan sen sitten uudelleen jos joskus löydän uuden ehdokkaan. 

Koska jakkaran jalka istui kuin valettu (hihkaisin jopa ääneen Ace Ventura -äänellä "like a glove") niin epäilen että jakkaratkin ovat alunperin Askon tuotantoa.

Maalasin tuolin selkänojan samalla mustalla kuin tulee muihinkin tuoleihin, mutta istuinosa menee uusiksi. Se on liian risa ja vääntynyt pelastettavaksi. Vanerista leikkaa samanmallisen palan, en kylläkään saa etureunaa taivutettua samalla lailla mutta edes lähelle..tuskin maalin alta sitä edes hoksaa että osa on vaihdettu.

Ruostetta poistin varovasti hienolla hiomapaperilla mutta en kaikkea todellakaan :)

Rakastan tätä tuolia, katsokaa noita kiinnitysosien muotoja!

Toinen jakkara valmistui myös tuossa sivussa, pikkumies sen äitin kanssa maalasi. Tuostakin on napattu vahingoittunut viilu irti ja alla oli siisti puu :) Toivottavasti saan joskus tuoliin uuden jalan, että saan toisenkin jakkaran käyttöön.

Mitäs muuta...ainakin viime viikonloppuna vierailin kirpputorilla ja tein mielestäni melko hyvän löydön:

Z.Topelius kirjat vuosilta 1926-1930

Välskärin kertomuksia I-III

Talvi-illan tarinoita I-II

Draamalliset teokset

Hinta yhteensä 4,50e

Ei voinut harakka vastustaa näitäkään. Toinen lappaa roinaa parhaansa mukaan kaatopaikalle, ja tämä kantaa niitä toisesta ovesta sisään ;)

Etelästä tullut idiootti

Minusta on hieno asia, että vanhat julkiset rakennukset saavat uuden tarkoituksen yksityisten henkilöiden ja yritysten kautta ja voivat säilyä jälkipolville.
Ilman tätä vaihtoehtoa rakennukset satavarmasti päätyisivät ilkivallan kohteeksi ja vaurioitusivat peruuttamattomasti.

Tällaisen rakennuksen omistajana on vedettävä raja siihen, ketä kiinteistön alueelle päästää.
Emme voi millään valikoida, että vain hyvin käyttäytyvät ihmiset saavat istahtaa portaillemme odottamaan junaa, koska silloin kaikki istuisivat portaillemme. Nytkin siinä riittää roskaa ja tumppeja vaikka istuminen on kaikilta kielletty..
Läpikulku ja ilkivalta pihallamme on vähentynyt PALJON mutta ei ole täysin loppunut.

Kuulimme kautta rantain, että muuan paikallinen mies on nimitellyt meitä "etelästä tulleiksi idiooteiksi". Miksi?
En tiedä mitä olemme tehneet ansaitaksemme tämän kyseenalaisen kunnian, mutta hetken sille naureskelin ja sitten se alkoi kaivelemaan..ja nyt on myönnettävä että pahoitin kuin pahoitinkin mieleni.
Olen ollut hyvin ylpeä saavutuksistamme tässä ihanassa talossa, jota omin voimin ja hartiapankilla remontoidaan työssäkäynnin ja suurperheen pyörittämisen ohella.

Asemarakennus on pienen kylän ylpeys ja haluamme että se on sitä jatkossakin, sitä saa katsella yllin kyllin vaan ei mielellään koskea, sillä meidänkin perheemme on oikeutettu turvallisuuteen, kotirauhaan ja yksityisyyteen.

Tämäkö tekee meistä idiootteja? Selvä. Mutta etelästä me emme ole, vaan Keski-Suomen ikiomia idiootteja.