Remontti on vauhdissa, jokohan saisi bloginkin starttaamaan?

Noniin, kovasti olen uhonnut että jos saamme napatuksi itsellemme vanhan rautatieaseman, pistän remontista ja kaikesta muusta kotiimme liittyvästä blogin pystyyn, koska itsekin sellaisia olen tässä viime aikoina ahminut.

Kummasti se jäi kuitenkin takavasemmalle kaikessa tohinassa :D Jos nyt saisin tämän käyntiin ja koitan saada aina välillä päivitettyäkin...

Taustatiedoksi, että olemme kirjoittaneet kauppakirjan alle kuukausi sitten, nyt on yläkerran asunnossa täysi tohina päällä ja vakaasti olemme päättäneet muuttaa sisään ennen joulua (lasten koulunkäynti ja meidän maha-asukin tuleva syntymä on sanelleet melko tiukan aikataulun)...
Alakerran asunnossa meillä on vielä vuokralainen, jonka poismuutosta ei ole vielä tietoa.

Remonttia tehdään suurella sydämellä ja pienellä budjetilla, sillä koska nykyinen talomme on vielä myynnissä, ei pankki halua antaa remonttilainaamme ulos ennen kuin saadaan talo myytyä. Mälsää. Mutta haastavuushan on palkitsevaa, eikös? Onhan? Juuhan? On se :) Mikä sen mukavampaa kuin ihastella kättensä töitä ja tuumia että tein tuon ihan itse?

Talo kaipaa hieman huolenpitoa ja rakkautta, kuten pihamaakin. Ja ikkunoiden pesua! Miten ihmeessä ulospäin avautuvat ikkunat pestään yläkerrasta?

 

Joku voisi myös käydä meillä haravoimassa...mutta olen kyllä todella rakastunut tähän pihaan. Harmikseni niin on moni muukin, sillä paikalliset oikaisevat pihan poikki mennen tullen :(
Kunhan muutamme sisään niin ehkä sitten uskaltaa jo puuttua siihen, mutta toistaiseksi parempi puoliskoni koki turvallisemmaksi vaihtoehdoksi antaa asian olla niin kauan kun emme ole vahtimassa, ettei kukaan vedä hernettä nekkuunsa ja päätä koristella kaunista taloamme kirkkoveneen kuvilla..

Nyt jos tätä blogia on lukemassa joku, joka kannattaa henkeen ja vereen sitä että tämän aikakauden taloissa pitää ehdottomasti olla pinkopahvit seinissä, niin kannattaa skipata seuraavat tekstit :)
Olemme päättäneet poistaa osista seiniä pinkopahvit (huonokuntoiset sellaiset) ja maalata upeat hirret valkeiksi. Jokaiseen huoneeseen jää kyllä tapetoitavaa pinkoakin, alle jätämme vanhat tapetit tulevien sukupolvien ihmeteltäväksi.

Lattiamaton alta löytyi hyväkuntoinen lautalattia, oi sitä riemua kun tämä epäilys saatiin varmistettua! Lattia saa harmaan sävyn joka huoneeseen, valitettavasti yläkerta joutuu tyytymään Betolux Akvaan, sillä meidän aikataulumme on niin tiukka että tarvitsemme maalin joka kuivuu hetkessä.

Mutta mitä ihmetystä oli se huopa tuolla lattiamaton alla? En löydä netistä mistään kokemuksia moisesta naulatusta huovasta, saatika miten sen jämät saisi irti laudoista. Jos joku tietää niin kertokoon meillekin...Missään ei siis ollut liimaa, kuten muilla tuntuu olleen, vaan naulaa naulan perään. Miljoona naulaa ollaan täältä kyllä purettukin, seinistä ja lattioista, ihan käsittämätön määrä.


Alakerrankin pintoja on mietitty myös jo etukäteen, siellä on asunto jossa on hyvät pinkopahvit ja tosi kauniit tapetit, joten ne saavat todennäköisesti jäädä sellaisiksi kuin ovat. Mutta sitten on ne odotussalit ynnä muut henkilökunnan sosiaalitilat, jotka ovat aiemmin toimineet lipunmyynnin, postin sekä R-Kioskin toimitiloina. Ne on remontoitu kenties 70-luvulla, kirkkaanvihreää ja räikeänoranssia on maalattu levyseiniin, lattiassa on tummanvihreä linoleumi.
Kenties sen osan talosta teemmekin hieman modernimmalla tyylillä, kuitenkin siellä tulee sijaitsemaan meidän nuorison huoneet, kodinhoitohuone ja pesutilat. Kuvia sieltä en ole ottanutkaan, vuokralaisen vuoksi.

Ovet asunnossa ovat ihan käsittämättömän väriset...haluaisin kysyä värin valinneelta henkilöltä, että mikä ihme johti tällaiseen valintaan? Tässä vaan kävi niin hassusti, että hetken kun manailin tuota väriä, niin menin ja rakastuin siihen. Tämä kukertavankellertävänvihreä väri jää kaikkiin yläkerran väli- ja komeron oviin.

  

Purkuhommissa on löytynyt myös aarteita, tässä niistä yksi. Kaikki kerätään talteen odottamaan insipiraatiota, että ne joskus saataisi asuntoon myös esille.

Eiköhän tässä tällä kertaa tullut sen verran, että olen ansainnut yöunet hyvällä omallatunnolla :)

Toivon mukaan blogi löytää lukijansa, kohtalotovereita remontin keskellä tai muuten vain aiheesta kiinnostuneita. Kauniita unia!