keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kommentointi vapaa

Velipoika valitti, ettei päässyt näsäviisastelemaan blogini kommentteihin. Asia on korjattu, olin näemmä asettanut että vain rekisteröityneet käyttäjät voivat kommentoida...no mutta, siitä huolimatta, olen ollut tosi iloinen että lähes jokaiseen postaukseeni on joku jaksanut jotain kirjoittaa. Toivottavasti jatkossakin näin :)



Viime viikonloppuna touhusin lapsille tuonne odotussaliin omaa oleskelutilaa. Sitä huonetta ei ole remontoitu, mutta kun ei niin millään kykene odottamaan..





Mitäs me keksittäisi noille jättimäisille ovenrumiluksille?
Uloskäyntiä ei ole sinänsä tarkoitus käyttää..ehkä siellä voi kesäaamuisin istahtaa rappusille juomaan kupillinen pannukahvia, mutta ei noin muuten.


Lattian linoleumin alla lymyää lankkulattia, ei tietoa onko kunnossa vai onko sielläkin vedetty laudat poikki uusien lämpöputkien takia joskus kultaisella 70-luvulla.

Haaveilen Hyasintti-tapetista, tosin etsiskelen jos löytäisin jotain muutakin säväyttävää vihreänsävyisenä.








Aho vihreä paahteessa auringon 
salon harhaisan helmassa on,
siell' istuvi lukki niin musta kuin yö  

(Eino Leino)

Sain kaverin työskennellessäni tuolla, hommiani seurasi intensiivisesti massiivinen lukki. Se kiipeili seinillä ja aina kun siirryin toiselle puolelle salia, tuo kipitti pian perässä.

Vanha uskomus on, että lukki tuo taloon onnea. Kiitos lukki, viihdy meillä ja pyydä kaverisikin mukaan.

Syksyn hallaöiden aikaan siirtelen muutenkin kohmeisia hämähäkkejä meille sisälle lämmittelemään :)






Tuon reipashenkisen siivouspäivän lomassa ajattelin maistaa ostamaani punaviiniä..tietysti kun korkkiruuvi on jossain muuttolaatikossa edelleen, päätin leikkiä MacGyveria ja avata pullon veitsellä. 


Homma näytti ihan lupaavalta aina siihen saakka kun loppukorkki molskahti sinne pulloon ja viinit roiskui meidän keittiön vaaleaksi maalatuille ensopahvi-seinille, aina kattoon saakka. 

Ideoita meidän keittiön uudeksi väriksi? Viininpunainen? :D





Lopuksi kysyn, jos joku rappioromantikko haluaisi adoptoida aidosti vanhan ja maalipinnaltaan todella kauniisti rapistuneen tuolin kohtuullista korvausta vastaan? Taisin ostohetkellä luvata isännälle, että myyn ainakin yhden näistä pois..


3 kommenttia:

  1. Hyvä, että lukit tuovat onnea! Niitä meilläkin asuu. Ovat muuttaneet pannuhuoneeseen. Onnekas pannuhuone!

    Ihania tuoleja. Mistä luokasta me puhumme puhuessamme kohtuullisesta korvauksesta?

    P.S. Viininpunainen on kaunis väri.

    VastaaPoista
  2. Tee noista tuulikaapeista komerot, jos ei ole tarkoitus ravata niistä ulos ja sisään. Sain sen idean Hullunkauppa-blogista, ja toteutin meillä. Tuulikaappiin mahtui sopivasti varastohyllyt, mutta uloskin mahtuu pujahtamaan tarvittaessa.

    Minäkin tyykkään hämähäkeistä. Sydäntä kylmääm, kun imuroidessa huomaan imaisevani jonkun hämiksen taidokkaan verkon.

    On muuten ihan Elisen näköiset tuolit!

    (Ja minä ainakin kommentoisin useammin, jos ei olisi noita sanavahvistuksia, joista en saa mitään selvää.)

    VastaaPoista