suklaata ja apiloita

Tämä viikonloppu on pyhitetty vintin siivoamiselle. Avovintillä on edelleen kaikki yläkerran remontin purkuroina, kuten muovimatot ja huonokuntoisuuden takia poistetut pinkopahvit.
Pinkopahvit komeine tapettipintoineen lähtevät kiertämään, niitä tullaan huomenna hakemaan. Täytyy kyllä kysyä noutavalta henkilöltä, että mihin tarkoitukseen menevät, sillä ilmoittelin niistä lähinnä askartelua silmälläpitäen :)
Jokaisesta tapettimallista otan meillekin palat jemmaan, jos sillä saisi hieman historiaa säilymään..

Vintillä on myös viime viikolla mustaksi maalaamani tuolit, jotka tulevat alakerran ruokapöydän ääreen. Nämä on tuotu makasiinista, niitä on oikeasti kolme mutta yhden tuolin viilupintainen istuin on liian vahingoittunut jatkuvaa käyttöä ajatellen.
Mikä lie tuolien alkuperä, istuimeen on ruuvattu kiinni metallilaatalla numerot 161 ja 128, joten on oletettavaa että ne on olleet istumapaikkojen numeroita (?).

Muuten tässä on puuhastelut olleet vähissä, sillä neljällä pojalla on ollut enterorokko ja itselläkin kurja olo. Kurjaan oloon toki auttaa lääkkeet, kuten suklaa ;)
Suklaata myös sulatin ja kokeilin tällaisella nettikauppaheräteostos-muotilla jos saisi aikaan hieman erikoisempia konvehteja joululahjaksi, ja saihan sillä! :D

Josko meidänkin surkea tuuri olisi pikkuhiljaa tulossa tiensä päähän, sillä kotipihasta on bongattu useampia neliapiloita :) Mukavaa viikonloppua!

The lamppu & arvonnan voittaja

Upeaa Rojua -kirja lähtee Purppuralle! :)
Oikea vastaus olisi ollut, että kuvassa maalattiin meidän tulevaa ruokapöytää. Kansi on tehty kahdesta todella leveästä lankusta. Kiitokset osallistujille.
Laitatko Purppura yhteystietosi tulemaan sennakatana (miukumauku) gmail.com niin pistän sinulle postia?


Sitten The lamppu:
Olen jo pariin otteeseen käynyt katselemassa jalallista hiustenkuivaajaa Jyväskylän Tilpehörissä.
Halusin siitä valaisimen, onhan meillä vanha parturituolikin. Mutta koska olen pihi, hinta aina jäi mietityttämään.

Kuitenkin Parolan Aseman blogissa oli tismalleen sama ajatus, lähes samanlaisella kuivaimella, niin en todellakaan enää sitten malttanut mieltäni :)
http://parolanasema.blogspot.fi/2013/08/hiustenkuivain-valaisin.html

Kuivaimen purkamiseen meni ehkä tunti, kasaaminen kävi huomattavasti nopeammin. Mutta tyytyväinen saa olla tulokseen, lamppu on mielettömän siisti. 3v poikakin tuumasi että "vau, hyvä äiti, tää on tosi makee!" Ja onhan se :)



---

Tietääkö muuten kukaan, mikä tämä on? Tällaisia on alkanut kukkimaan siinä hiekka/kivikasassa joka jäi pihaan lojumaan kun maalämpöputket kaivettiin viime syksynä.

                                         

Lauantain kirppistelyä

Aika pieneksi jäi saalis tällä kertaa, mutta sitäkin mieluisampi. Koulutaulu, purkki ja metallinen tarjotin löytävät paikkansa kotoa helposti :)
Lisäksi löytyi vanha, puinen laatikko joka on maalattu kirkkaansinisellä. Maalista kuulsi läpi vielä sana "Jaffa", joten se meni teinipojan huoneeseen, jolla on muutakin Jaffa-roinaa.  Sinne ei kyllä tänään uskalla mennä kuvia ottamaan :D

Laitoin kuvaan mukaan myös parin viikon takaiset Kuohun rompetorin löydöt, koulun kellon ja metallisen naulakon. Uskon ettei nämäkään jää pyörimään vinttiin.

Onko muilla olemassa tietyt kaudet väreissä? Sisustin vuosia niin että peruspaletti oli ruskea-valkea, mutta keväisin sitä piristi aina sammaleenvihreä, syksyllä violetti. Jossain välissä piti kokeilla oranssiakin mutta se ei kauaa kestänyt..
Alkaako minulla nyt sininen kausi? Sitä on hiipinyt kuin varkain yhden jos toisen tavaran muodossa.

Alakerran keittiössä ei ole tapahtunut oikein mitään. En uskalla enää repiä mattoa itsekseni lattiasta sen aiemman kipukohtauksen jälkeen, mutta kun ei ole siippakaan sinne ennättänyt :/

Ja muistutellaas muuten vielä että edellisessä postauksessa on arvonta :) 

Arvaa ja voita Upeaa Rojua

Otsikon voi ottaa täysin kirjaimellisesti.

Mun oli tarkoitus järjestää jokin kisa kun 50 jäsentä on täynnä, mutta koska olen ollut niin laiskimus tämän blogin kanssa, se vähän niinkuin jäi.

Sen sijaan ajattelin arvuutella, että mitä tässä maalataan? Projekti suoritettiin viime yönä puolen yön jälkeen, koska se oli ainoa kellonaika että sain pikku Riiviöltä rauhaa tehdä jotain ilman pieniä sormia sotkemassa..

Jätä vastauksesi 20.8. mennessä ja osallistut arvontaan, joku onnekas saa postissa yhden liian monesta sisustuskirjastani, eli Upeaa Rojua sekä pienen yllätyksen meidän asemalta :)
Kirjassa opastetaan tuunaamaan vanhoja kalusteita ja mm. betonitason tekemisessä.

PS: Myös Niina arpoo kirjaa blogissaan, klikkaa tästä :)
Ja Ilonan blogista voi onnekas saada purkillisen mainiota liitumaalia, kliks!

Emännän remonttiputki

Olen ihan raato. Mutta sellaisella oikein hyvällä tavalla.
Mies pakkasi pienimmät mukaansa mummolaan torstaina ja tarjoutui korvaamaton tilaisuus rempata rauhassa tulevaa valtakuntaani :)

Edellisessä päivityksessä oli se lähtötilanne, tässä hieman eri työvaiheita

-Puuhellan maalaus, uskoin suosiolla rintamamiestalojen remppaajia ja käytin maalina Helmi-kalustemaalia. Väri on puolihimmeä ja niinkin mielikuvituksellinen nimi kuin "Musta".

-Katon maalaus. Tämä ei alunperin ollut suunnitelmassa, mutta kun katonrajassa irroittelin sähköjohtoja pinkopahveista, niin huomasin vasta miten likainen katto olikaan. Joten teinityövoima käyttöön, marisematta mun rakkaani maalasi ensimmäisen kierroksen. Maali on muuten sitä samaista kaseiinimaalia (väri: Valkoinen), joka on ollut meillä pojan makkarin hirsiseinän maalauksesta saakka. Purkissa lukee muistaakseni että säilyy 3kk. Tämä maali oli kyllä edelleen täysin virheetöntä ja kelpasi meidän keittiöön oikein hyvin.

-Takaseinän tapetointi. Sanoisinko että aika makee :P
Itse tapetointi oli helppoa mutta sitä edeltävä revenneen pinkopahvin korjaus ja sähköjohtojen irroittelu vei aikaa. Ja hermoja. Jossain vaiheessa jo mietin että pitääkin ihmisen olla niin pöljä, että menee tällaisen pytingin hankkimaan ;)
Mutta tarvitsen synninpäästön..tapetti on non-woven. Perustelin sen sillä että seinä on väliseinä ja sijaitsee tiskialtaan takaisella seinällä. Minä pilasin jo yläkerran keittiön seinän tapetin liian innokkaalla punaviinipullon avaamisella. Siitä tuli punaviini-geysir ja se näkyy haaleassa pastellitapetissa tosi kauniisti.

 

- Välikatsaus. Tapetti nousi seinälle, ja pysyikin siellä, muut alueet vielä maalaamatta. Aikamoisen sotkunkin olen saanut aikaan :D

-Seinät maalattu. Hauska huomio oli, kun avatessani yläkomeron oven, tajusin että väri on aivan se sama vihreä, jolla maalasin tiskipöydän yläpuolelle tulevan kaapin takaseinän :)

Maali oli minulla jemmassa ollut jo pitkään, ostin sen kirppikseltä kahdella eurolla ja purkki sisältää 0,5 litraa "lattiapuumaali Vihreää". Jälleen siis yksi tosi erikoinen värin nimi ;)
Mutta komero jäi nyt myös sisäpuolelta vihreäksi.

-Tähän saakka minä tänään pääsin. Lautalattian esiin ottaminen on joka ikinen kerta yhtä sykähdyttävää.
Raksatelineen purkaminen oli ihan pahin helvetti koko neljän päivän remontissa, mutta sainpa senkin lopulta ulos..

Tähän remontti kuitenkin päättyi, kun vatsaan tulvi valtava kipu. Makasin hetken lattialla ja kävin oksentamassa pihalla. Vatsa turposi ja oli todella kipeä, näin parin tunnin jälkeen vielä aristaa, mutta jään ilmeisesti henkiin kun nyt kykenee jo istumaankin ja poika toi kupposen teetä nenän eteen.

Muut taisteluvammat on muutamia mustelmia, naarmuja, haava peukalossa, naulanreikä kantapäässä, niskat jumissa, oikea hartia tosi kipeä. Henkisesti olen todellakin voiton puolella!

Noniin, sitten siihen tulevaan. Eli mitä tuonne on suunniteltu:

Tiskikaappi on kotoisin Ikeasta, 80cm leveä ja valkeat ovet. Nupit voisi olla näitä ihanuuksia:

Tiskiallas on Ikean 80-senttinen Boholmen:

Roisketilaan tulee metallilevy. En osaa sanoa, tuleeko se olemaan alumiinia, rosteria tai läkkipeltiä. Tiedän sen sitten kun näen eri vaihtoehdot paikanpäällä. Itseasiassa olin yllättynyt siitä, miten edukkaaksi tuo vaihtoehto tulee, hintaa pitäisi olla max. 20e kun sen noutaa alan yritykseltä, eikä keittiökaupasta.

Hana on Ikean Edsvik. Kaksiotehana jakaa mielipiteitä, mutta muistan jo pikkuisena ihastelleeni tämäntyyppisiä hanoja ja miettineeni, että kun mulla on oma talo, niin siellä on tällaiset hanat :)
Edsvikin kylppärihana onkin ollut jemmassa jo yli vuoden, löysin sen Ikean poistonurkasta parillakympillä.

Tiskikaapin oikealle puolelle tulee meidän tiskikone (valkoinen) ja sen päälle taiotaan jostain (puuseppä?) todella paksu puulevy (60x60) joka vain vahataan ja sitä käytetään leikkuulaudan tavoin.
Muuta ei tuolle seinälle mahdukkaan. Puuhella vie melkoisen siivun seinästä ja sen sekä tiskikaapin väliin on jäätävä 50cm väliin paloturvallisuuden vuoksi.

Seinälle tulee se kaappi, jonka kuva onkin jo ylempänä, sekä kaksi avohyllyä mustilla metallikannattimilla. Mutta en yhtään kyllä nyt osaa päättää, olisiko ne hyllyt valkoiset, mustat vai vihreät :/

Selän taakse tulee hella. Tuo typerä ja tylsä valkoinen hella, joka kuvissakin pyörii orpona keskellä lattiaa. Mutta siihen on nyt varaa, toivottavasti tulevaisuudessa jotain muuta.
Hellan taakse tulee sitä samaa metallilevyä kuin tiskialtaan taakse. Ja meillä onkin jo valmiina appivanhempien taloprojektista yli jäänyt metallinen liesituuletin.

Jos nyt seisoisit siinä hellan edessä, vasemmalla puolellasi olisi uloskäynti, oikealla puolella aukko, josta purettiin seinä.

Jääkaappi on tavan jenkkikaappi, vielä mä sen retrokaapin jostain bongaan ;) Retrokaapin väri olisi ehdottomasti valkoinen tai jos oikein revitellään, niin kerma.
Puolisen vuotta pohdiskelin yhden aidon retrokaapin ostoa, se olisi ollut muhkea, valkoinen, täydellinen..mutta se ikä mietitytti. Lopulta sain selville, että tuon vuosikymmenen jääkaapit kuluttaa vähemmän sähköä (freonin vuoksi??) kuin monet nykykaapit, joten marssin sitä ostamaan. Ja se olikin sitten mennyt pari viikkoa aiemmin kaupaksi :(
Tuo oli niitä hetkiä kun sapetti ihan oikeasti oma pihiys. Saakeli, se olisi ollut yksi satanen ja mulla olisi ollut maailman makein jääkaappi..

Saareke, se rakentuu meidän vintissä piilotelleesta vanhasta, ehkä 60-lukulaisesta keittiökaapista. Olen sen siellä hämyisässä nähnyt kyllä, mutten yhtään tajunnut että kaapissa on kokopuiset ovet ja kokonaisuudessaan varsin kivannäköinen, riittävän mutkaton kaappi.  Nykyisellään kaappi on valkea ja ovet on haaleankeltaiset.
Värit: Musta ja/tai valkoinen.

Loput onkin sitten aukon toisella puolen ruokasalin puolella, appivanhemmat toivatkin tänään tulevan ruokapöydän. Pöytä on tehty 1800-luvulla ja on reilu 3m pitkä. Päällä on halkeillut punaruskea öljymaali, joten se vaatii vähän hellää huolenpitoa ennenkuin sitä päästää käyttämään.
Muuten sinne tulee valkoinen astiakaappi, joka on myös mieheni kotoa peräisin. Ikää en osaa sanoa, mutta ovilasit on vedettyä lasia, joten ei sekään ole ihan lähiaikoina rakennettu :)

Onneksi keittiössä on kaksi tilavaa komeroa (+eteisessä kolmas jos tarvetta on), joten saadaan varmasti kaikki mahtumaan hienosti!

Semmoinen suunnitelma, enää vain ("vain"..) se lattioiden maalaus.

Olokin alkaa olemaan suht normaali, vatsa ei ole enää ollenkaan niin kipeä kun sai kulhollisen minttujäätelöä. Huomenna töihin.

Elämään unohtunut

Jos nyt jotain hihkaisen, niin kaikuukohan täällä tyhjyyttään? Huhuu kaverit, oletteko te siellä vielä?

Raskasta talvea seurasi vielä raskaampi kevät. Joskus vastoinkäymisiä kasaantuu paljon samalle ajanjaksolle, mutta epäilemättä nyt on ollut minunkin mittakaavallani vaikea vuosi. 

Voisin kuvailla tilannetta erään ystäväni sanoin, "täytyy taistella että jaksaa edes hengittää".
Siltä minustakin on tuntunut, mihinkään muuhun ei ole ollut voimia. 
Pelkäsin kesälomalle jäämistä, koska ajattelin että jos joudun pysähtymään ja miettimään, romahdan täysin. Onneksi niin ei käynyt, vaan olen löytänyt jälleen jalkani ja ne tuntuvat jo kantavan. Loman viimeistä viikkoa viedään.

Lomalla on oltu oikeasti lomalla, ei suunnitelmia, ei vöyhötystä, ei vaatimuksia. On valvottu yön pikkutunneilla, nukuttu myöhään, ajeltu kaikki maakunnan pikkutiet läpi ja ihasteltu maaseudun kauneutta. Autiotalot on aina vetäneet mua puoleensa, niitä riittää..

Jotain pientä on kyllä asemankin kimpussa hommailtu, nimittäin alakerran keittiö (tuleva pääkeittiö) on työn alla. Mun sieluni silmin siellä on tietysti jo valmista ;)

 

Ruokasalissa on Rantakukka-niminen tapetti joka on Pihlgren&Ritolan mallistossa edelleen. Aiemmat asukit ovat siihen nakutelleet tuhannen reikää, mutta me mahdamme elää sen asian kanssa. 

Muovimaton alla on lautalattia, joka maalataan mahdollisimman samalla sävyllä kuin se on joskus ollutkin. Väri on sama kuin eteisessä, joka sijoittuu ruokasalin viereen.

Seinät ovat joskus olleet huikean kirkkaanpunaiset, väri löytyi kun poistin (riehuin) seinästä kaapin irti.  Joku on niistä saanut tarpeekseen ja maalannut seinät, harmi että oli mennyt samalla pensselöimään puuhellaa ympäröivät kaakelitkin.
Tuohon helakanpunaiseen väriin en taida kuitenkaan haluta palauttaa keittiötä, en usko että henkilökohtaisesti voisin elää tuon värisen keittiön kanssa..

Tuo seinä josta lohkaisimme nyt palan pois, oli kevyt lautaseinä, jonka välissä oli tervapaperia, sekä jotain kiviainesta(!) ylhäältä alas saakka.
Mies teki melkoisen urakan sitä siivotessa.

Kiveä oli kolmea sorttia.
Iso köntti oli kuin hurjan kuumuuden sulattamaa ja jäähtynyttä kivimassaa, pienin oli jotain tavan soraa ja keskikokoinen musta kivi oli kauniin kiiltävä ja liuskemainen, ihan kuin hiiltä muttei sillä voinut mitään piirtää.

Olen ymmälläni, kaikkea ne onkin keksineet seiniin laittaa, liekö joku palosulku?

Toivottavasti hiljaisuudestani huolimatta jaksatte pysytellä mukana, luvassa tämän keittiön uudelleensyntyminen, puuhellan maalamista, muutto yläkerrasta alas..sen enempää en listalleni suostu nyt ottamaan :) 

Loppuun muutamia kuvia, jotka on ihan selkeästi MUN keittiö. Ei punaisia seiniä.

Eteisen sunnuntaielämää

Tiedättekö millä 120-kiloinen kaappi siirtyy talon toiselta puolen? Tahdonvoimalla.

Mutta edes Naisen tahdonvoima ei liikuttanut kaapin isoveljeä, siihen vaadittiin Mies.

Tässäpä meidän eteinen, jahka (KUN) muutamme alakertaan. 

Seinällä hengaa VR:n ensiapuloota ja nurkassa olevat opetustaulut ovat lähinnä turvassa tuolla, missä ei tällä hetkellä muita käy juuri lainkaan kuin minä (fiilistelemässä).

Tuoli on sukulaismiehen jäämistöstä ja olivat menossa kaatopaikalle toisen samanlaisen kanssa. Isäni ne poimi talteen ja minä omin pikku kätösin päällystin ne uudelleen.
Samassa kaatiskuormassa olisi ollut 20-luvun Maatalouden tietosanakirjoja ihanine opetuskuvineen, nyt ne köllöttelee meidän olohuoneessa. Hirvittää ajatella, mitä kaikkea ihmiset haluavat hävittää roskana. Kaikki tänne meille vaan, saan kohta kylähullun hoarderin maineen ;)

Vielä nurkasta uupuu kenkäteline ja naulakko, mutta sopivat varmasti löytyy. Vasemmasta ovesta pääsee tulevaan köökkiin, ja oikealta mentäisi ulos. Oven takana on yksi kylmäkomero, johon fantasioin jo kenkäkaappia.  

Kaapit tulivat vanhemmiltani ja ovat valmistettu Helsingin Keskusvankilassa 20-luvulla. Ne on olleet myös poliisiaseman löytötavaran säilytyskäytössä. Kaapin kätköistä löytyi mm. käyntikortteja, sivu vuoden -59 almanakasta johon oli merkitty käräjäoikeuden istunto ja 70-luvulta muutama lappunen koskien löytötavaroita.
Oven sisäpuolelle teipattu löytötavaroiden ohjeteksti kuuluu mielestäni siihen missä onkin, irrottelen sitten vasta jos näyttää siltä että se kärsii kaapin käytössä.

Aurinkoista sunnuntaita! Minä odottelen ystävää kylään kahville :)