sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Vespuolen huutokauppa

 

Isäni kotipitäjällä huutokaupattiin koulun irtaimisto ja ilman muuta minäkin olin siellä pojan kanssa tiirailemassa, jos löytäisimme vanhoja koulutuoleja, karttoja, opetustauluja yms.



Tiloissa oli tänään melko surullinen tunnelma, kun kävimme vielä noukkimassa tavaroita. Kyläkoulujen lakkauttaminen riipii aikalailla, mielestäni tämänhetkinen tahtotila laittaa satoja lapsia samaan kouluun pitkine matkoineen on jotain aivan järjetöntä.

Tästä koulusta tulee toivon mukaan jollekulle onnekkaalle koti (ja jos tämä joku joskus lukee tätä, niin pikku vinkkinä: piilotin sinulle aarteen yhden luokkahuoneen seinähyllylle ;) ).
Vespuolen koulu on minun lapsuuden haaveeni kodiksi, mutta ihan helpolla en enää ikiomasta rautatieasemastani luopuisi :)

Kävi sitten meille kahdelle hamsterille niin, että mukaan tarttui karttoja, opetustauluja, kemian välineitä, kirjoja, opettajan pöytiä, tuoleja.....





Kaikkea en itse pidä, vaan osa menee kiertoon. 
Mitäpä minä tällä kaikella, mutta kuten Sulo Vilenkin totesi: "Sain niin halavalla". 

tiistai 17. syyskuuta 2013

Kaatopaikkadyykkausta!

Tänään meni taas kuorma kaatopaikalle, ja pitihän mun lähteä miehen mukaan.
Laatuaikaa kai tämäkin, perheellisen on otettava ne hetket siipan kanssa ihan mistä suinkin vaan voi :D

Eikä ollut ihan turha reissu tämäkään..mukaan tarttui jo sen verran tavaraa, että onneksi oli se peräkärry.

Mut hei, pidemmittä puheitta, esittelen teille ylpeänä dyykkauksen tuloksen!




Talonpoikaispenkki, sinkkiämpäri, iso pärekori,
posliinikuppeja ja kolme erilaista puulaatikkoa



Valio!!!




Myyn talonpoikaispenkin samantien pois, otan siitä suurinpiirtein vaivanpalkan hintaa. Meillä ei vain ole sille käyttöä ja en halua oikeasti alkaa työntämään joka nurkkaan säilytettäviä kalusteita. Osta siis kotiisi ihka-aito rescue-penkki ;)

Penkki on valmis istumiseen, on kuiva eikä ole edes likainen, todella ihastuttavalla tavalla "shabby" ja sopii moneen kotiin.
Mikäli olet kiinnostunut, laita meiliä sennakatana (miukumauku) gmail.com. 

(MYYTY)
 
 Minä luulen, että kaatopaikalla tullaan näkemään minua enempikin....



sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Tuoliprojekteja..ja projekteja muutenkin



Tyylini on alkanut auttamattomasti mennä aina vain teollisempaan ja karumpaan suuntaan, kaukana on ne päivät jolloin olen sisustanut maalaisromantiikalla..

Kävin viime viikolla vierailemassa Valkoisen puutalokodin Ilonan luona, tarkoituksena noukkia mukaani kaksi työjakkaraa.
Nämä jakkarat kaikessa yksinkertaisuudessaan siis kutsuivat minua ihan  liian vastustamattomalla tavalla, ja kutakuinkin taskurahalla ne mukaani sain.



Pientä projektia noissa heti näin, mutta sehän on siis vain plussaa eikä mitenkään miinusta.
Ilona houkutteli minut myös yhteiseen projektiin loppusyksynä, kerrotaan siitä sitten lisää kun sen aika on ;)

Nämä tyypit saivat kaverin seuraavana päivänä, kun kävimme siipan kanssa viemässä raksajätettä kaatikselle. Kannoin siis jotain ihan oikeasti kotiin kaatopaikalta! :D



Tällä oli jalka poikki ja viilutettu pinta täysin rikki. Päällimmäinen viilu irtosi kuitenkin helpolla ja kyllähän tekin jo näette sen saman potentiaalin tässä tuolissa kun minäkin, eikö vaan? 

Koska jalka oli poikki, lainasin uuden jalan tuoliin toisesta jakkarasta. Vaihdan sen sitten uudelleen jos joskus löydän uuden ehdokkaan. 



Koska jakkaran jalka istui kuin valettu (hihkaisin jopa ääneen Ace Ventura -äänellä "like a glove") niin epäilen että jakkaratkin ovat alunperin Askon tuotantoa.

Maalasin tuolin selkänojan samalla mustalla kuin tulee muihinkin tuoleihin, mutta istuinosa menee uusiksi. Se on liian risa ja vääntynyt pelastettavaksi. Vanerista leikkaa samanmallisen palan, en kylläkään saa etureunaa taivutettua samalla lailla mutta edes lähelle..tuskin maalin alta sitä edes hoksaa että osa on vaihdettu.

Ruostetta poistin varovasti hienolla hiomapaperilla mutta en kaikkea todellakaan :)
Rakastan tätä tuolia, katsokaa noita kiinnitysosien muotoja!



Toinen jakkara valmistui myös tuossa sivussa, pikkumies sen äitin kanssa maalasi. Tuostakin on napattu vahingoittunut viilu irti ja alla oli siisti puu :) Toivottavasti saan joskus tuoliin uuden jalan, että saan toisenkin jakkaran käyttöön.





Mitäs muuta...ainakin viime viikonloppuna vierailin kirpputorilla ja tein mielestäni melko hyvän löydön:



Z.Topelius kirjat vuosilta 1926-1930
Välskärin kertomuksia I-III
Talvi-illan tarinoita I-II
Draamalliset teokset

Hinta yhteensä 4,50e





Ei voinut harakka vastustaa näitäkään. Toinen lappaa roinaa parhaansa mukaan kaatopaikalle, ja tämä kantaa niitä toisesta ovesta sisään ;)

lauantai 7. syyskuuta 2013

Etelästä tullut idiootti

Minusta on hieno asia, että vanhat julkiset rakennukset saavat uuden tarkoituksen yksityisten henkilöiden ja yritysten kautta ja voivat säilyä jälkipolville.
Ilman tätä vaihtoehtoa rakennukset satavarmasti päätyisivät ilkivallan kohteeksi ja vaurioitusivat peruuttamattomasti.

Tällaisen rakennuksen omistajana on vedettävä raja siihen, ketä kiinteistön alueelle päästää.
Emme voi millään valikoida, että vain hyvin käyttäytyvät ihmiset saavat istahtaa portaillemme odottamaan junaa, koska silloin kaikki istuisivat portaillemme. Nytkin siinä riittää roskaa ja tumppeja vaikka istuminen on kaikilta kielletty..
Läpikulku ja ilkivalta pihallamme on vähentynyt PALJON mutta ei ole täysin loppunut.

Kuulimme kautta rantain, että muuan paikallinen mies on nimitellyt meitä "etelästä tulleiksi idiooteiksi". Miksi?
En tiedä mitä olemme tehneet ansaitaksemme tämän kyseenalaisen kunnian, mutta hetken sille naureskelin ja sitten se alkoi kaivelemaan..ja nyt on myönnettävä että pahoitin kuin pahoitinkin mieleni.
Olen ollut hyvin ylpeä saavutuksistamme tässä ihanassa talossa, jota omin voimin ja hartiapankilla remontoidaan työssäkäynnin ja suurperheen pyörittämisen ohella.

Asemarakennus on pienen kylän ylpeys ja haluamme että se on sitä jatkossakin, sitä saa katsella yllin kyllin vaan ei mielellään koskea, sillä meidänkin perheemme on oikeutettu turvallisuuteen, kotirauhaan ja yksityisyyteen.

Tämäkö tekee meistä idiootteja? Selvä. Mutta etelästä me emme ole, vaan Keski-Suomen ikiomia idiootteja. 



lauantai 31. elokuuta 2013

suklaata ja apiloita


Tämä viikonloppu on pyhitetty vintin siivoamiselle. Avovintillä on edelleen kaikki yläkerran remontin purkuroina, kuten muovimatot ja huonokuntoisuuden takia poistetut pinkopahvit.
Pinkopahvit komeine tapettipintoineen lähtevät kiertämään, niitä tullaan huomenna hakemaan. Täytyy kyllä kysyä noutavalta henkilöltä, että mihin tarkoitukseen menevät, sillä ilmoittelin niistä lähinnä askartelua silmälläpitäen :)
Jokaisesta tapettimallista otan meillekin palat jemmaan, jos sillä saisi hieman historiaa säilymään..

Vintillä on myös viime viikolla mustaksi maalaamani tuolit, jotka tulevat alakerran ruokapöydän ääreen. Nämä on tuotu makasiinista, niitä on oikeasti kolme mutta yhden tuolin viilupintainen istuin on liian vahingoittunut jatkuvaa käyttöä ajatellen.
Mikä lie tuolien alkuperä, istuimeen on ruuvattu kiinni metallilaatalla numerot 161 ja 128, joten on oletettavaa että ne on olleet istumapaikkojen numeroita (?).





Muuten tässä on puuhastelut olleet vähissä, sillä neljällä pojalla on ollut enterorokko ja itselläkin kurja olo. Kurjaan oloon toki auttaa lääkkeet, kuten suklaa ;)
Suklaata myös sulatin ja kokeilin tällaisella nettikauppaheräteostos-muotilla jos saisi aikaan hieman erikoisempia konvehteja joululahjaksi, ja saihan sillä! :D








Josko meidänkin surkea tuuri olisi pikkuhiljaa tulossa tiensä päähän, sillä kotipihasta on bongattu useampia neliapiloita :) Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 21. elokuuta 2013

The lamppu & arvonnan voittaja

Upeaa Rojua -kirja lähtee Purppuralle! :)
Oikea vastaus olisi ollut, että kuvassa maalattiin meidän tulevaa ruokapöytää. Kansi on tehty kahdesta todella leveästä lankusta. Kiitokset osallistujille.
Laitatko Purppura yhteystietosi tulemaan sennakatana (miukumauku) gmail.com niin pistän sinulle postia?


Sitten The lamppu:
Olen jo pariin otteeseen käynyt katselemassa jalallista hiustenkuivaajaa Jyväskylän Tilpehörissä.
Halusin siitä valaisimen, onhan meillä vanha parturituolikin. Mutta koska olen pihi, hinta aina jäi mietityttämään.

Kuitenkin Parolan Aseman blogissa oli tismalleen sama ajatus, lähes samanlaisella kuivaimella, niin en todellakaan enää sitten malttanut mieltäni :)
http://parolanasema.blogspot.fi/2013/08/hiustenkuivain-valaisin.html




Kuivaimen purkamiseen meni ehkä tunti, kasaaminen kävi huomattavasti nopeammin. Mutta tyytyväinen saa olla tulokseen, lamppu on mielettömän siisti. 3v poikakin tuumasi että "vau, hyvä äiti, tää on tosi makee!" Ja onhan se :)



---


Tietääkö muuten kukaan, mikä tämä on? Tällaisia on alkanut kukkimaan siinä hiekka/kivikasassa joka jäi pihaan lojumaan kun maalämpöputket kaivettiin viime syksynä.


                                         

lauantai 10. elokuuta 2013

Lauantain kirppistelyä

Aika pieneksi jäi saalis tällä kertaa, mutta sitäkin mieluisampi. Koulutaulu, purkki ja metallinen tarjotin löytävät paikkansa kotoa helposti :)
Lisäksi löytyi vanha, puinen laatikko joka on maalattu kirkkaansinisellä. Maalista kuulsi läpi vielä sana "Jaffa", joten se meni teinipojan huoneeseen, jolla on muutakin Jaffa-roinaa.  Sinne ei kyllä tänään uskalla mennä kuvia ottamaan :D

Laitoin kuvaan mukaan myös parin viikon takaiset Kuohun rompetorin löydöt, koulun kellon ja metallisen naulakon. Uskon ettei nämäkään jää pyörimään vinttiin.





Onko muilla olemassa tietyt kaudet väreissä? Sisustin vuosia niin että peruspaletti oli ruskea-valkea, mutta keväisin sitä piristi aina sammaleenvihreä, syksyllä violetti. Jossain välissä piti kokeilla oranssiakin mutta se ei kauaa kestänyt..
Alkaako minulla nyt sininen kausi? Sitä on hiipinyt kuin varkain yhden jos toisen tavaran muodossa.

Alakerran keittiössä ei ole tapahtunut oikein mitään. En uskalla enää repiä mattoa itsekseni lattiasta sen aiemman kipukohtauksen jälkeen, mutta kun ei ole siippakaan sinne ennättänyt :/

Ja muistutellaas muuten vielä että edellisessä postauksessa on arvonta :)